Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
yhtiowiki:yrityksen_sukupolven_ja_omistajan_vaihdos [2016/03/23 12:20] juhani_paavilainen [Yrityksen arvonmääritys] |
yhtiowiki:yrityksen_sukupolven_ja_omistajan_vaihdos [2016/03/24 12:44] juhani_paavilainen [Yrityksen sukupolvenvaihdos] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| - | Esimerkiksi perheyhtiö (Oy) harjoittaa maidontuotantoa 150 lehmän navetassa. Vanhemmat ovat alle 50 vuotiaita. Kaksi lapsista ovat kouluttautuneet alalle ja haluavat tulla mukaan yhtiöön töihin. Vanhemmat lahjoittavat kumpikin yli 10 %, yhteensä yli 20 %, osakkeistaan näille kahdelle jatkajalle. Lahjoituksia voidaan tehdä useamman kerran kolmen vuoden jaksoissa. Lopuista osakkeita tehdään mahdollisesti lahjanluonteinen kauppa. Jos kauppa lopullinen kauppa tehdään ennen vanhempien eläkeikää, niin he voivat jatkaa palkattuina työntekijöinä. | + | Esimerkiksi perheyhtiö (Oy) harjoittaa maidontuotantoa 150 lehmän navetassa. Vanhemmat ovat alle 50 vuotiaita. Kaksi lapsista ovat kouluttautuneet alalle ja haluavat tulla mukaan yhtiöön töihin. Vanhemmat lahjoittavat kumpikin yli 10 %, yhteensä yli 20 %, osakkeistaan näille kahdelle jatkajalle, jolloin jatkajien omistusosuus nousee yli 40 %:n. Tässä tilanteessa on varmistuttava, ettei jatkajat menetä aloittamistukimahdollisuutta, koska yrittäjätulo voi nousta liian korkealle. Asiasta saa ennakkoratkaisun ELY-keskuksesta. Lahjoituksia voidaan tehdä useamman kerran yli kolmen vuoden jaksoissa koska alle kolmenvuoden ja yhden päivän aikana tehdyt kaupat, lahjanluontoiset kaupat ja lahjat yhdistetään. Lopuista osakkeita tehdään mahdollisesti lahjanluonteinen kauppa. Jos kauppa lopullinen kauppa tehdään ennen vanhempien eläkeikää, niin he voivat jatkaa palkattuina työntekijöinä. |
| On myös mahdollista että **yhtiö** ostaa vanhemmilta heidän osakkeitaan käypään hintaan. Tällöin jatkajien omistusosuus yhtiössä kasvaa. Kun yhtiö hankkii omia osakkeitaan, osakkaan verotuksessa luovutukseen sovelletaan luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Tällaisessa mallissa, vanhemmat maksavat luovutusvoittoveron yhtiön ostamista osakkeista ja lopullinen kauppa on heille luovutusvoittoverovapaa. Jatkajat maksavat saamastaan lahjasta lahjaveron huojennettuna. Lopullinen kauppa on todennäköisesti lahjanluoteinen, jossa vastike (kauppahinta) on yli 50 % osakkeen käyvästä arvosta, jolloin siitä ei mene lahjaveroa. Osakkeet on tietenkin maksettava luopujille rahana. Jos tähän tarvitaan ottaa lainaa, on se heidän henkilökohtaista lainaa. Yhtiö ei voi saada alittamisavustuksena korkotukilainaa, mutta yhtiö mahdollisesti saa nykysäädösten mukaan aloittamisavustuksen. | On myös mahdollista että **yhtiö** ostaa vanhemmilta heidän osakkeitaan käypään hintaan. Tällöin jatkajien omistusosuus yhtiössä kasvaa. Kun yhtiö hankkii omia osakkeitaan, osakkaan verotuksessa luovutukseen sovelletaan luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Tällaisessa mallissa, vanhemmat maksavat luovutusvoittoveron yhtiön ostamista osakkeista ja lopullinen kauppa on heille luovutusvoittoverovapaa. Jatkajat maksavat saamastaan lahjasta lahjaveron huojennettuna. Lopullinen kauppa on todennäköisesti lahjanluoteinen, jossa vastike (kauppahinta) on yli 50 % osakkeen käyvästä arvosta, jolloin siitä ei mene lahjaveroa. Osakkeet on tietenkin maksettava luopujille rahana. Jos tähän tarvitaan ottaa lainaa, on se heidän henkilökohtaista lainaa. Yhtiö ei voi saada alittamisavustuksena korkotukilainaa, mutta yhtiö mahdollisesti saa nykysäädösten mukaan aloittamisavustuksen. | ||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
| Yhtiön arvoa voidaan määritellä monella eri tavalla, joista yleisimmät ovat substanssiarvomenetelmä ja tuottoarvomenetelmä ja näiden yhdistelmät. Myös verottaja käyttää näitä menetelmiä arvon määrittämiseen. | Yhtiön arvoa voidaan määritellä monella eri tavalla, joista yleisimmät ovat substanssiarvomenetelmä ja tuottoarvomenetelmä ja näiden yhdistelmät. Myös verottaja käyttää näitä menetelmiä arvon määrittämiseen. | ||
| ====== Substanssiarvo ====== | ====== Substanssiarvo ====== | ||
| - | Subtanssiarvolla tarkoitetaan karkeasti yhtiön oman pääoman määrää, mikäli taseen omaisuuseriä ei ole aliarvostettu. Yhtiömuotoisilla maatiloilla joudutaan usein oikaisemaan taseen arvoja **käypiin** arvoihin mm. peltojen, metsien, rakennusten, koneiden ja osakkeiden kohdalla. Näin saatu oikaistun taseen oma pääoma vastaa substanssiarvoa. Verottajalla on oma ohjeensa eri omaisuuserien arvostamiseen [[https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/Varojen_arvostamista_perinto_ja_lahjaver(35252)|Varojen arvostaminen perintö ja lahjaverotuksessa]]. | + | Subtanssiarvolla tarkoitetaan karkeasti yhtiön oman pääoman määrää, mikäli taseen omaisuuseriä ei ole aliarvostettu. Yhtiömuotoisilla maatiloilla joudutaan usein oikaisemaan taseen arvoja **käypiin** arvoihin mm. peltojen, metsien, rakennusten, koneiden ja osakkeiden kohdalla. Näin saatu oikaistu taseen oma pääoma vastaa substanssiarvoa. Verottajalla on oma ohjeensa eri omaisuuserien arvostamiseen [[https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/Varojen_arvostamista_perinto_ja_lahjaver(35252)|Varojen arvostaminen perintö ja lahjaverotuksessa]]. |
| - | Esimerkiksi Maatila Oy:n taseessa omaisuus edellisen esimerkin 1.300.000 €. Peltojen tasearvo on 250.000 (100 ha), kun taas verottajan arvostamisohjeen mukaan salaojitetun pellon arvo on alueella 4.900 €/ha, jolloin peltojen käypä arvo on 490.000 €. Kun tuo erotus 240.000 € (490.000 -250.000) lisätään pellon arvoon saadaan taseen loppusumma 1.540.000 € (1.100.000 + 240.000) ja korjattu oma pääoma on 340.000 € (100.000 + 240.000). Osakkeen käypä arvo on 340 €. | + | Esimerkiksi Maatila Oy:n taseessa omaisuus on edellisessä esimerkissä 1.300.000 €. Peltojen tasearvo on 250.000 (100 ha), kun taas verottajan arvostamisohjeen mukaan salaojitetun pellon arvo on alueella 4.900 €/ha, jolloin peltojen käypä arvo on 490.000 €. Kun tuo erotus 240.000 € (490.000 -250.000) lisätään pellon arvoon saadaan taseen loppusumma 1.540.000 € (1.100.000 + 240.000) ja korjattu oma pääoma on 340.000 € (100.000 + 240.000). Osakkeen käypä arvo on 340 €. |
| ====== Tuottoarvo ====== | ====== Tuottoarvo ====== | ||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
| ==== Lahjaverohuojennus ==== | ==== Lahjaverohuojennus ==== | ||
| - | SPV kaupassa verottaja määrittelee ensin käypä arvon edellä kuvatulla tavalla, ja tämän jälkeen katsotaan onko kyseessä käyvän arvon kauppa (yli 3/4 käyvästä arvosta), vai lahjanluoteisesta kaupasta tai kokonaan lahjasta. | + | SPV kaupassa verottaja määrittelee ensin käypä arvon. Tämän jälkeen katsotaan onko kyseessä käyvän arvon kauppaSTA (vastike yli 3/4 käyvästä arvosta), vai lahjanluoteisesta kaupasta tai lahjasta. |
| Jos kyseessä on lahjasta tai lahjanluonteinen kaupasta niin luovutuksen saajan lahjaverotusta huojennetaan [[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378#L5P55|Perintö- ja lahjaverolain]] (PerVL) 55 §:ssä esitetyllä tavalla. Lahjan saajalta ei edellytetä lähisukulaisuutta, vaan häneltä edellytetään että, lahjan saaja jatkaa yritystoimintaa lahjana saadussa yrityksessä. | Jos kyseessä on lahjasta tai lahjanluonteinen kaupasta niin luovutuksen saajan lahjaverotusta huojennetaan [[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378#L5P55|Perintö- ja lahjaverolain]] (PerVL) 55 §:ssä esitetyllä tavalla. Lahjan saajalta ei edellytetä lähisukulaisuutta, vaan häneltä edellytetään että, lahjan saaja jatkaa yritystoimintaa lahjana saadussa yrityksessä. | ||
| Rivi 48: | Rivi 48: | ||
| - | ====== Yhtiön myynti ulkopuoliselle ostajalla ====== | ||
| - | |||
| - | Edellä kuvattuja menettelyjä käytetään myös myytäessä yhtiön omistus tai osa siitä käyvällä hinnalla ulkopuoliselle ostajalle. Tällöin yhtiön arvonmääritysperuste on lähempänä tuottoarvoa kuin substanssiarvoa. | ||
