Tämän sivuston sisältämät tiedot ovat yleistietoa ja ne on varmistettava yrityskohtaisesti asiantuntijan kanssa. Emme ota vastuuta siitä, jos joku tekee näiden tekstien perustella päätöksiä yhtiön perustamisesta tai muusta tämän näiden sivujen tietojen käyttämisestä. Tiedot pyydetään tarkistamaan aina asiantuntijalla, koska tilojen tilanteet vaihtelevat niin paljon, ettei yksiselitteistä ohjetta voi antaa. Linkitettyjen tietojen oikeellisuudesta vastaa kyseisen sivuston ylläpitäjä.

Kokonaiskuvaus yhtiömuotoisesta maataloudesta Suomessa

Vuonna 2015 haki Suomessa maataloustukia 752 kpl osakeyhtiömuotoista ja 91 kpl henkilöyhtiömuotoista maatilaa. Yhtiöitä on 1,6 % maataloustukia hakeneiden maatilojen kokonaismäärästä (noin 53 000). Osakeyhtiöiden määrä nousee 30–50 kpl vuodessa, ja henkilöyhtiöiden määrä on hieman laskenut vuosittain.

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on eniten Varsinais-Suomessa ja Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Päätuotantosuunnan mukaan osakeyhtiöitä on eniten sika-, siipikarja- ja hevostaloudessa sekä viljanviljelyssä. Viime vuosina kasvu on ollut nopeinta nautakarjataloudessa. Osakeyhtiömuotoiset maatilat ovat pääsääntöisesti kooltaan suuria. Pellervon taloustutkimus PTT on julkaissut raportin Osakeyhtiömuotoinen maatalous Suomessa, raportteja 242. Siinä mm. todetaan, että sika- ja siipikarjatuotannossa osakeyhtiöiden osuus tuotannosta määrästä on 15–30 prosentin välillä.

1. Erilaisia yritysmuotoja

Maatalousyrittäjä voi harjoittaa toimintaa joko yksityisenä maatalouden harjoittajana tai yhtiön kautta. Maatalouden harjoittajalla tarkoitetaan verotuksessa yleensä luonnollista henkilöä ja kuolinpesää. Jos maataloutta harjoittaa kahden tai useamman henkilön yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta, on kyseessä maatalousyhtymä. Verotuksessa sen katsotaan olevan verotusyhtymä.

Huomioitavaa on, että maatalousyhtymä ei ole erillinen oikeushenkilö tai oikeussubjekti eikä erillinen verovelvollinen.

Avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä kutsutaan henkilöyhtiöiksi. Ne ovat oikeushenkilöitä, mutta eivät ole erillisiä verovelvollisia.

Osakeyhtiö on itsenäinen oikeussubjekti/oikeushenkilö ja itsenäinen verovelvollinen. Osakeyhtiö vastaa itse omista velvoitteista ja veroista.

1.2 Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö

Henkilöyhtiöitä perustettiin maatalouteen 2000-luvun alussa. Perusteena oli, että kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet voidaan vakuuttaa myel-järjestelmän kautta. Samalla yrittäjät pääsivät lomaoikeuden piiriin.

Laki avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä (AKYL) säätelee näiden yhtiöiden toimintaa. Tämän lisäksi yhtiömiehet laativat yhtiösopimuksen, johon tulee tarkempia säännöksiä yhtiön toiminnasta.

Kommandiittiyhtiö on tavallaan avoimen yhtiön ja osakeyhtiön välimuoto, sillä kommandiittiyhtiössä on vastuunalaisen yhtiömiehen lisäksi äänetön yhtiömies, joka on pääomasijoittaja ja joka vastaa yhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan pääomalla.

Henkilöyhtiön verotettava tulo verotetaan yhtiömiesten henkilökohtaisena ansio- ja pääomatulona.

Avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiössä vastuullinen yhtiömies vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään saakka niin kuin omasta velastaan. Henkilökohtainen vastuu on rajatonta, ensisijaista ja solidaarista. Tämä tarkoittaa että jokainen edellä kuvattu yhtiömies vastaa omasta ja toisen yhtiömiehen puolesta kaikella omaisuudellaan yhtiön veloista. Yhtymän tulon ja varallisuuden perusteella yhtymän osakkaalle määrättävästä verosta on vastuussa myös yhtymä. Tästä seuraa,että vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat myös toistensa veroista yhteisvastuullisesti.

Avoimessa yhtiössä on vähintään kaksi yhtiömiestä, kommandiittiyhtiössä on vahintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Avoimessa ja kommandiittiyhtiössä yhtiömiehillä on oikeus sopia keskinäisistä suhteistaan haluamallaan tavalla. Jos yhtiösopimuksessa ei ole erikseen sovittu yhtiömiesten keskinäisistä suhteista, voi yhtiömies tehdä yhtiön toimialan puitteissa yhtiötä ja toisia yhtiömiehiä koskevia sitoumuksia itsenäisesti riippumatta siitä, kuinka paljon yhtiömies yhtiöstä omistaa. Käytännössä päätöksenteko yhtiössä edellyttää yhtiömiesten yksimielisyyttä.

Koska henkilöyhtiömuodossa ei ole mahdollista saavuttaa merkittäviä verosäästöjä eikä rajata taloudellisia riskejä, on näiden perustaminen vähentynyt.

Henkilöyhtiö voidaan muuttaa osakeyhtiöksi toimintamuodon muutoksella. Tämä tehdään muuttamissopimuksella, jossa yhtiömiehet siirtävät henkilöyhtiön omaisuuden ja velat tasejatkuvuudella osakeyhtiölle ja merkitsevät yhtiön osakkeet. Henkilöyhtiö on jo valmiiksi oikeushenkilö ja kirjanpitovelvollinen, jolloin Y-tunnus ei muutu ja yhtiöllä on tase valmiina. Muutos on suunniteltava etukäteen huolella.

1.3 Osakeyhtiömuodon etuja ja haittoja

Maatilan osakeyhtiöittämisen tärkeimpiä perusteita ovat mahdollisesti saavutettavat veroedut, maatilan toiminnan koko ja riskien hallinta. Osayhtiömuoto soveltuu hyvin kannattaville maatiloille. Maatila voi olla hyvin velkainen kunhan sen kannattavuus on kunnossa.

Maatalous on nykyään hyvin pääomavaltaista toimintaa. Kasvavat maatilat rahoittavat kasvuinvestointejaan usein myös velalla. Yrittäjät vastaavat yksityisenä maatalouden harjoittajana koko omaisuudellaan näistä taloudellisista riskeistä.

Osakeyhtiössä yksityinen omaisuus ja yhtiön omaisuus ovat selvästi erillään. Pienissä osakeyhtiöissä osakkaat joutuvat kuitenkin usein antamaan lisävakuuksia yhtiön ottamille lainoille, joten ei näistä riskeistä pääse heti eroon. Yksityisomaisuus voidaan irrottaa näistä vakuuksista kun yhtiö toimii kannattavasti ja se omat vakuudet riittävät lainojen vakuudeksi.

Osakeyhtiössä yrittäjä voi itse säädellä kuinka paljon palkkaa tai osinkoa hänelle tulee verotettavaksi tuloksi yhtiön tuloksesta. Osakeyhtiössä voi voiton tai osan siitä jättää yhtiöön (lipastoida) kasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta. Maatila Oy:ssä voidaan ennakkoon varautua tulevaan investointiin, tai näillä varoilla voi maksaa velkoja pois. Velan hoito helpottuu, mistä seuraa nettovarallisuuden nopeampi kasvu. Tätä asiaa on käsitelty Käytännön maamies lehden artikkelissa 8-2012 .

Verosäästön (veroedun) laskeminen on tapauskohtaista. Käytännössä maatilalle on syytä laatia ensin normaali taloussuunnitelma (Likwi), ja tästä tehdään ns. Oy-versio. Näiden kahden laskelman avulla voidaan arvoida mahdollisen veroedun määrä. Verosäästöä ei synny, jos yhtiön toiminta ei ole kannattavaa tai yrittäjien rahan tarve yksityistalouteen on suuri. Koska varojen nostaminen yhtiöstä on säänneltyä, saattaa yksityistalouden menojen suuruus paljastua vasta sitten, kun maatila toimii osakeyhtiönä.

Osakeyhtiö on kirjanpitovelvollinen ja tämä tarkoittaa suoriteperusteista tilinpäätöstä ja tasetta. Talouden seurannan kannalta kaksinkertainen suoriteperusteinen tilinpäätös antaa tarkemman kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta kuin maksuperusteinen kirjanpito ja maatalouden 2 -lomake.

Esko Kiviranta kirjoitti hyvän kuvauksen asiasta Käytännön maamies -lehdessä 4/2012 Johtaako maatalouden osakeyhtiöittäminen verosäästöihin.

Osakeyhtiömuoto on verotuksen näkökulmasta järkevä yritysmuoto muutamalle prosentille maataloutta päätuotantosuuntanaan harjoittavista yrityksistä. Valtaosalle maatiloja on nykyinen yritysmuoto edelleen järkevin yritysmuoto.

Nyt yhtiöittämisiä tehdään myös hyvin kannattavilla ja samalla velkaisilla tiloilla. Näillä maatiloilla on velkaannuttu suurten investointien takia ja samalla on hankittu omistukseen lisää peltoa. Tilannetta pahentaa, jos poistoja on tehty etupainotteisesti. Kun poistopohja on ”syöty” ja täytyy lainoja maksaa verotetulla tulolla.

Monilla keskikokoisilla maitotiloilla on tarvetta laajentaa toimintaa ja päästä suuremman yksikön avulla parempaan kustannustehokkuuteen ja kannattavuuteen. Monille maitotiloille kynnys tuotannon laajentamiseen nousee kuitenkin liian korkeaksi. Tällaisille maitotiloille on osakeyhtiömuotoisen yhteisnavetan perustaminen varteenotettava vaihtoehto.

Haitat

  • Varojen nostaminen on osakeyhtiössä tiukasti säänneltyä. Osakeyhtiöstä osakas voi nostaa varoja ulos vain palkkana, osinkoina tai osakaslainana. Kaikki nämä aiheuttavat osakkaalle veroseuraamuksia.
  • Yhtiön hallinto on säänneltyä, joka koetaan rasitteena (yhtiökokoukset ja hallituksen kokoukset, kirjanpitolain (KPL) mukainen kirjanpitovelvollisuus
  • Kiinteistöt siirtyvät yhtiön omistukseen ja tämän jälkeen omistetaan ”vain” osakkeita. Yksityinen maanomistus on arvo, jota ei haluta menettää.
  • Osakeyhtiömuoto on lähes lopullinen yritysmuoto. Osakeyhtiön lopettaminen on toki mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtiön purkamista, josta seuraa usein huomattavat negatiiviset veroseuraamukset.
  • Peltojen, metsien ja rakennusten siirrosta on maksettava varainsiirtovero niiden käyvästä arvosta. Tähän on poikkeus olemassa. Mikäli maatilalla on jäljellä aloittamisavustuksena myönnettyä korkotukilainaa yli 1.700 €, niin tähän lainaan kohdistuvat kiinteistöt voidaan siirtää yhtiöön apporttina ilman varainsiirtoveroa. Sipilän hallitusohjelmassa on luvattu poistaa varainsiirtovero näissä tapauksissa.

2. Maatilan yhtiöittäminen osakeyhtiömuotoon

Yhtiöittäminen voidaan tehdä ainakin neljällä eri tavalla

  1. Maatila muutetaan toimintamuodon muutoksella osakeyhtiöksi
  2. Maatilan jokin toiminto muutetaan omaksi yhtiökseen (koneasemat, markkinointi- ja tuotteiden jatkojalostusyhtiöt)
  3. Maatilojen kesken perustetaan yhtiö jotain toimintoa varten (yhteiskuivurit, hiehonkasvattamot, vasikkakasvattamot, porsitussikalat)
  4. Useamman maatilan koko liiketoiminta yhdistetään esimerkkinä yhteisnavetta

3. Osakeyhtiön perustaminen

Osayhtiö perustetaan tavallisesti siten, että osakkaan sijoittavat osakepääoman uuteen yhtiöön tai toimintamuodon muutoksella (tasejatkuvuudella) sijoittamalla omaisuutta apporttina yhtiöön.

Osakeyhtiön minimipääoma on 2 500 €, joka tulee olla yhtiö hallussa (pankkitilillä) ennen kuin yhtiö merkitään kaupparekisteriin.

Osakkaana voi olla yksityishenkilö (luonnollinen henkilö) tai yhteisö (oikeushenkilö). Maatila tai maatalousyhtymä eivät voi olla osakkaana.

Osakeyhtiön perustaminen tapahtuu määrämuotoisesti.

  • Ensi pidetään perustamiskokous, jossa tulevat osakkaat merkitsevät osakkeet. Perustamiskokous on samalla ensimmäinen yhtiökokous, jossa valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja. Kokouksessa hyväksytään yhtiöjärjestys, jossa on määritelty yhtiön säännöt. Tämän jälkeen täytetään perustamisilmoitus liitteineen ja henkilötietolomake ja asiakirjat lähetetään Patentti- ja Rekisterihallituksen ylläpitämään Kaupparekisteriin.
  • Edellä oleva asiakirjat on koottu yhteen osakeyhtiön perustamispaketiksi.
  • Toimintamuodon muutoksessa liitteeksi tarvitaan lisäksi apporttiselvitys ja tilintarkastajan lausunto osakepääoman riittävyydestä.

Yhteisyritykset perustetaan tavallisesti puhtaalta pöydältä. Osakkaat laittavat pääomapanoksen yhtiöön osakepääomana ja sijoitetun vapaan pääoman SVOP-rahastoon. Kolmas tapa on antaa yhtiölle pääomalainaa. Koska osakeyhtiö on pääomayhtiö, jaetaan osakkeet kukin osakkaan tekemän pääomapanostuksen mukaan. Kun käytetään vain yhtä osakesarjaa, menee äänivalta yhtiökokouksessa osakeomistusten määrän suhteessa.

Yhteisyrityksissä haasteena on säilyttää yrittäjien keskinäinen luottamus. Tämän takia edellä kuvattujen yhtiön perustamistoimenpiteiden lisäksi osakkaat laativat keskenään osakassopimuksen, joka on heidän keskinäinen sopimus. Tätä ei lähetetä kaupparekisteriin, ja se luovutetaan ulkopuolisten käyttöön vain kun sitä tarvitaan esim. pankille.

Osakasopimukseen on oleellista ottaa mukaan osakkaille tärkeät asiat. Tämän takia osakassopimukset ovat erilaisia ja niiden laadinnassa on hyvä olla mukana ulkopuolinen asiantuntija. Sopimuksessa sovitaan esimerkiksi osakkaiden maatilojen ja yhtiön välisistä liiketoimista, yhtiön toiminnasta, voitonjaosta, palkanmaksusta jne. Hyvä osakassopimus vähentään ristiriitatilanteita.

4. Osakeyhtiön hallinto

Osakeyhtiö on oikeushenkilö, jolla on osakeyhtiölaissa määritelty hallinto.

Ylin päättävä elin on yhtiökokous. Yhtiökokouksessa osakkaat päättävät asioita enemmistöperiaatteella (osakkeiden määrällä).

Yhtiökokous valitsee hallituksen, joka vastaa yhtiön toiminnasta. Hallitus kokoontuu säännöllisesti käsittelemään ja päättämään asioita. Osakkaan tulee toimia hallituksessa yhtiön edun mukaisesti.

Yhtiökokouksessa osakkaat valitsevat tilintarkastajan, joka tarkastaa yrityksen tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon sekä antaa siitä tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle.

Yhtiökokouksista ja hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, ja ne on säilytettävä huolella esim. hallintomapissa.

5. Maataloutta harjoittavan osakeyhtiön kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastus

Yhtiö on kirjanpitovelvollinen. Yhtiöllä on maatalouden tulolähteen (MVL) lisäksi usein TVL tulolähde (metsä-talous) joskus EVL tulolähde. Maatalouden tulot ja menot ilmoitetaan 6 b lomakkeella maksuperusteisesti ja TVL ja EVL tulolähteiden kohdalla suoriteperusteisesti.

Maataloutta harjoittavan osakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös ja veroilmoitus on vaativa tehtävä ja edellyttää kirjanpitäjältä perehtyneisyyttä asiaan. Haastavuutta lisää se että kaikista asioista ei pitävää lainsäädätöä.

Taloushallintoliiton Kirjanpidon-ABC sivuilla on kerrottu pääperiaatteet ja esimerkiksi mitä suoriteperusteinen kirjanpito tarkoittaa

6. Osakeyhtiön ja osakkaan verotus

Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 % yhteisöveron.

Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko on saajalle 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Osingon uusi vero on 7,5–8,5 prosenttia käteen maksetusta osingosta (25 prosenttia x 30–32 prosenttia). Samalla kevyemmän verotuksen yläraja on 150 000 euroa.

8 prosentin enimmäisrajan ylittävät osingot ovat 75-prosenttisesti ansiotuloa. 150 000 euron ylittävät osingot puolestaan ovat 85-prosenttisesti pääomatuloa.

7. Osakkaiden eläke- ja vakuutusturva

Osakeyhtiön osakas voidaan vakuuttaa yrittäjänä Myel- järjestelmän kautta, jos toimintaa verotetaan maatalouden tuloverolain (MVL) mukaan. Osakas vakuutetaan, jos hän on johtavassa asemassa ja omistaa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeista, tai hänellä on yksin hallussaan yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Osakas voidaan vakuuttaa Myelin mukaan myös, jos hän omistaa yhdessä avio- tai avopuolisonsa kanssa tai samassa taloudessa asuvan, osakkaalle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevan henkilön kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta, tai heillä on yhdessä yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Osakkaan puoliso voidaan vakuuttaa osakeyhtiön osakkaana, jos hän omistaa vähintään yhden osakkeen.

8. Osakkaan toiminta osakeyhtiössä

Tärkein muutos on ymmärtää, että osakeyhtiö on oikeushenkilö. Osakeyhtiön tililtä ei voi nostaa rahaa elantomenoihin eikä osakeyhtiössä ole yksityiskäyttöä.

Osakas voi nostaa rahaa yhtiöstä palkkana, osinkoina ja kolmas tapa on **osakaslaina **.

  • Yhtiön on usein järkevää maksaa osakkaalle palkkaa. Jos osakas on vakuutettu Myel- tai Yel-järjestelmien kautta, on palkasta maksettava noin 2 % sotumaksu. Myel- ja Yel-maksut määräytyvät ja maksetaan eri perusteella.
  • Esimerkiksi, jos nostaa esimerkiksi 10.000 € rahaa yhtiön tililtä oman auton ostoon, on se osakaslainaa, joka tulee maksaa takaisin yhtiöön. Yhtiö ilmoittaa myönnetyn osakaslainan veroilmoituksessa, ja siitä osakas maksaa pääomavero (30% tai 32%). Kun osakas maksaa osakaslainan takaisin viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisesta, saa hän maksamansa pääomaveron takaisin. Jos aikaa kuluu yli 5 vuotta, on laina maksettava takaisin eikä verottajalta palaudu maksettua pääomaveroa.

Yhtiö korvaa matkoista aiheutuneet matkakulut verohallinnon ohjeen mukaan. Osakkaan tulee siis tehdä matkakuluistaan matkalasku. Samaan matkalaskuun tulee myös mahdolliset päivärahat.

Osakkaalla on usein käytössään yhtiön puhelin, joka on myös hänen omassa käytössään. Tällöin osakkaalla on puhelinetu (vuonna 2015 edun arvo on 20 €/kk). Verohallinnon päätös vuonna 2016 noudatettavista luontoiseduista

Koska yhtiö on kirjanpitovelvollinen ja kuukausimenettelyssä niin kirjanpidon kuin arvonlisäveron suhteen täytyy kirjanpidon olla kuukausittain ajan tasalla.

9. Maatalouden tuet

Maatalouden tuotantoon liittyviä tukia voidaan maksaa luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Tämän lisäksi tukea voidaan maksaa luonnollisten ja oikeushenkilöiden yhteenliittymille. Yhtiöittämistä suunniteltaessa on syytä selvittää tarkemmin tukiehdot kunnan maatalousviranomaisen kanssa.

Maatalouden investointitukia voidaan niin ikään myöntää myös maataloutta harjoittaville yhtiöille. Tuen myöntäminen ratkaistaan osakeyhtiössä osakkaiden ja henkilöyhtiöissä yhtiömiesten perusteella. Määräysvallan edellytetään olevan yhdellä tai useammalla osakkaalla tai yhtiömiehellä, joka harjoittaa maataloutta. Tämäkin asia on syytä selvittää syytä selvittää tarkemmin kunnan maatalousviranomaisen kanssa.

10. Yritysten sukupolvenvaihdos ja omistajanvaihdos

11. Lehtiartikkeleita

You could leave a comment if you were logged in.

Päivittäjän opas
Lataa itsellesi päivittäjän ohjekirja oheisesta linkistä. Klikkaa linkin päällä hiiren oikeaa ja valitse 'Tallenna nimellä'.